D4185 Acapulco 9-11.9

 Kirjoitin tämän postauksen jo kuukausi sitten, mutta ensin meillä oli netin kanssa vähän ongelmia ja sen jälkeen taisin unohtaa tämän kokonaan :D Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Meillä oli siis rotareiden järjestämä tervetuloleiri Acapulcossa kaikille meidän piirin vaihtareille. Tarkkaa lukua en tiedä paljonko meitä nyt tässä piirissä on, jonkun kuulin sanovan 114, mutta osa puhuu sadastaviidestäkymmenestä. Kumminkin noin puolet vaihtareista täällä on brasseja (suomalaisia tosiaan kaksi)

Leiri oli siis perjantaista sunnuntaihin ja lähdimme matkaan Tuxpanista kohti Pueblaa torstaina aamupäivällä muiden Tuxpanin ja Poza Rican vaihtareiden kanssa (jotka kaikki brasilialaisia). Saavuimme Pueblaan joskus viiden-kuuden maissa ja yövyimme Pueblassa muiden vaihtareiden kotona. Olin yötä erään turkkilaisen perheessä toisen brasilialaisen kanssa. Kävimme illalla katsomassa tämän turkkilaisen koulua, joka oli university josta löytyi kirjasto, teatteri, museo ja muuta mukavaa. Oli siis vähän eri kokoluokkaa kun minun koulu täällä Tuxpanissa.

Perjantaina lähdimme aamulla 6:30 bussilla muiden vaihtareiden kanssa kohti Acapulcoa. Perillä oltiin vasta kuudelta illalla mutta bussimatka meni oikein rattoisasti kiitos brassien. Perillä hotellilla meitä oli vastassa jonkin sortin soittokunta ja heti huoneitten jaon jälkeen pääsimme syömään. Söimme joka päivä buffetissa, jossa oli tarjolla paljon hedelmiä ja muuta namia.

Lauantaina jokainen maa sai esitellä muille jotain omasta maastaan. Melkein kaikki maat soittivat jonkun kappaleen, ja niin teimme myös me kaksi suomalaista. Soitimme siis Tessan kanssa Keinutaan-kappaleen ja tanssimme tietysti mukana. Lopuksi soitimme pienen pätkän haard rock hallelujaa ihan vain muita järkyttääksemme.

Koko viikonlopun vietimme oikeastaan hotellilla, josta poistuimme vain kerran. Silloin ajoimme bussilla kaupungin ulkopuolelle näköalapaikalle jossa otimme hetken kuvia, jonka jälkeen palasimme hotellille. Hotellilla meille oli kuitenkin järjestetty pari aktiviteettia viikonlopun aikana ja saimme viettää aikaa altaalla ja rannalla muiden vaihtareiden kanssa. Lisäksi oli myös rotareiden luentoja säännöistä ja muusta joten tylsää ei tullut. Mereen emme kuitenkaan valitettavasti voineet mennä koska aallot olivat liian vaarallisia. Suomea oli kiva päästä puhumaan myös vaikka ei se meinannut luonnistua ensin vaikka vain reilu kuukausi oltiin oltu puhumatta.

Kuvien laatu on valitettavasti melko huono, ryhmäkuvat taitaa ainakin kaikki olla Facebookista tallennettuja.

Päivitystä

Hieman liikaa on aikaa kulunut siitä kun viimeksi kirjoitin mutta mitä pienistä. Yli kaksi kuukautta on täällä oltu ja kaikenlaista on tapahtunut enkä kaikesta muistakaan varmaan kertoa, mutta teen nyt ainakin meidän piirin järjestämästä alkuleiristä erikseen postauksen.

Arki on alkanut täällä rullaamaan jo vähän aikaa sitten. Meillä oli koeviikko tässä vähän aikaa sitten ja olen melkein ylpeä itsestäni kun noin puolet kokeista pääsinkin läpi. Espanja ei tunnu vieläkään sujuvan erityisen hyvin, mutta perheen ja kavereitten kanssa olen puhekielen pääasiassa vaihtanut jo espanjaan eli kyllä sitä kehitystä kai hieman on tapahtunut.

Koulussa meillä on tarjolla muutamia urheilulajeja, joista aloitin jalkapallon. Kävin myös kokeilemassa crossfittiä ja tykkäsinkin kovasti, mutta treenit menisivät hieman päällekkäin jalkapallon kanssa, joten piti valita näitten kahden väliltä. Jalistreenit ovat kuitenkin vain kahdesti viikossa, joten olen harkinnut myös salia tai koripalloa, koska koulun jälkeen ei täällä kotona ole hirveästi tekemistä.

Elokuun loppupuolella pääsin käymään uudestaan Mexico Cityssä kun saateltiin host siskoni lentokentälle kohti omaa seikkailuaan. Mukana oli kiitettävästi sukulaisia ja olimme heidän kanssaan hotellissa kaksi yötä. Ensimmäisenä päivänä illalla saavuttuamme kävimme Coyoacanin kaupunginosassa kiertelemässä ja kirkossa, toisena päivänä teimme kokopäiväretken erääseen toiseen kirkkoon, jossa olinkin jo käynyt aikaisemmin suomalaisten kanssa. Illalla saatoimme siskon kentälle ja sanoimme heipat. Nukuimme vielä yhden yön hotellissa muun perheen kanssa. Viimeisenä päivänä ennen lähtöä sisarukseni halusivat käydä Kidzaniassa, joka on semmoinen lapsille suunniteltu ”kaupunki”. Siellä venähti sitten 6 tuntia, hieman meinasi aika käydä tylsäksi kun tämän ikäiselle ainut mitä pystyi tekemään oli istua penkillä.. Paikan idea oli kuitenkin hyvä ja ilmeisesti sisaruksillanikin oli hauskaa kun olisivat viihtyneet vielä pitempäänkin.

15.9 oli Meksikon itsenäisyyspäivä ja jo hyvissä ajoin kauppoihin alkoi ilmestyä kaikenlaista tavaraa Meksikon lipun väreissä. Täällä on itsenäisyyspäivä yleensä iso juttu, mutta nykyään moni jättää sen kuulemma kokonaan juhlimatta protestoiden näin nykyistä presidenttiä ja hallitusta, jotka eivät ole kovin suuressa suosiossa ainakaan kaikkien keskuudessa. Koulussa meillä oli kuitenkin pientä ohjelmaa juhlapäivän kunniaksi. Oppilaat järjestivät koululle esimerkiksi kahvilan ja muutamia kisoja ja musiikki soi koko päivän. Tänä päivänä ei myöskään koulupuku ollut pakollinen ja moni olikin pukeutunut punaiseen, vihreään ja valkoiseen. Itse panostin myös ja otin sombreron ja Meksikon lipun mukaani ja kuljin niissä koko päivän. Jouduin lähtemään koulusta hieman aikaisemmin kahden kaverini kanssa, koska meidän piti leipoa kakku illaksi. Illalla menimme siis Interact-klubin kanssa myymään ruokaa ja juomaa keskustaan myöskin itsenäisyyspäivän kunniaksi ja keräsimme näin rahaa.

Pari viikkoa sitten käytiin mun toisen host perheen ja juuri tänne saapuneen ranskalaisen kanssa El Tajinilla. Se on siis yksi Meksikossa sijaitsevista intiaanien rakentamista muinaisista kylistä. Aiemmin olen käynyt jo Teotihuacanilla ja Cempoalan pyramideilla, mutta Tajinilla pyramideja oli huomattavasti enemmän. Pyramidien ensisijainen tarkoitus on kai ollut jumalille rakentaminen. El Tajin sijaitsee Papantla-nimisessä kaupungissa ja Papantlalle ovat tyypillisiä nuo pylvään päästä roikkuvat ihmiset. En tiedä onko nuilla muuta merkitystä kun ihan viihteen vuoksi, mutta onhan nuo aika hauskan näköisiä.

Kävimme koulun kanssa viime viikonloppuna Pueblassa tutustumassa yliopistoon nimeltä UDLAP. Oli kyllä hieno ja iso kampus, mutta ilmeisesti tuo on myös aika hintava yliopisto. Tuolta löytyi siis kaikkia ruokapaikkoja kuten Subway, pizzeria ja vaikka kuinka monta kahvilaa. Oli myös järvi ja miljoona suihkulähdettä ja kentät kaikille mahdollisille urheilulajeille. Suurin osa Meksikossa menee yksityisiin yliopistoihin, mutta kuulemma isoimmista kaupungeista löytyy myös todella tasokkaita julkisia, joihin on kylläkin myös todella vaikea päästä. Yliopiston lisäksi saimme shoppailla kauppakeskuksessa pari tuntia sekä kävimme planetariossa, ja illalla saimme olla vapaasti hotellilla sekä vieressä olevalla plazalla jossa ei kyllä juuri muuta ollut kuin ruokapaikkoja. Olimme suunnitelleet kauppakeskukseen tapaamisen serkkuni kanssa ja illalla tapaamisen hotelilla muutamien vaihtareitten kanssa ja oli kyllä kiva nähdä kaikkia. Puebla on kyllä mun lempikaupunki varmaan täällä Meksikossa, ja on myös ilmeisesti yksi turvallisimmista. Pitää varmaan alkaa selvittää nuita yliopistoja tuolla Pueblassa ;)

Käytiin myös eilen Interact-klubin kanssa siivoamassa rantaa tommosen projektin kanssa ja päästiin kai televisioonki

Näiden lisäksi olen päässyt käymään tivolissa kavereiden kanssa, käynyt rannalla, juhlinut milloin mitäkin, syönyt paljon mangoja, syönyt paljon kaikkea muutakin ja tehnyt paljon uusia kavereita.

Välillä käy mielessä, kuinka jokin asia tehtäisiin paljon järkevämmin Suomessa, mutta koti-ikävää tai halua palata Suomeen ei silti vielä ole ollut. Huonoja päiviä ja hetkiä on tietenkin ilmennyt, mutta verrattain melko lievinä ja ne ovat lähinnä olleet vain tavanomaista vitutusta jota tapahtuu myös Suomessa. Väsymys täällä painaa kyllä jostain syystä koko ajan, mutta ehkä täytyy vain hieman lisätä unen (ja kahvin) määrää.

MEXICO CITY

Sunnuntaina 24.7 meillä suomalaisilla lähti lento kello 6:50 ja yhden koneenvaihdon ja monen aikavyöhykkeen ylityksen jälkeen olimme perillä Mexico Cityssä kuuden jälkeen illalla. Lentokoneesta näimme, kuinka iso kaupunki oikeasti oli. talot jatkuivat joka suuntaan silmänkantamattomiin. Kentällä meitä odotti opas ja lähdimme hänen kanssaan bussilla suoraan hotellillemme, mutta kävimme vielä myöhemmin kaupassa ennen kuin menimme nukkumaan.

Maanantaina päämääränämme oli Xochimilco-niminen joki. Ennen sitä lähdimme kello 10 kaupunkikierrokselle Mexico Cityn Centro Historicoon, jossa myös hotellimme sijaitsi. Kävimme vanhassa sairaalassa ja muutamassa kirkossa ja samalla opas selitti meille kaupungin ja rakennusten historiaa. Ilmasto Mexico Cityssä oli yllättävän viileä, päivällä oli vain hieman yli 20 astetta, mutta auringonpaiste sai hetkittäin ilman tuntumaan kuumemmalta.

Jatkoimme matkaa kello 12 ja seuraavaksi pysähdyimme mercadoon hieman kauempana keskustasta. Kävelimme hieman ympäriinsä ja kävimme lounastamassa samaisilla hoodeilla kunnes jatkoimme jälleen matkaa.

Vihdoin pääsimme joen rannalle, jossa nousimme heti värikkääseen veneeseemme ja lähdimme joelle. Veneet oli nimetty ja ideana oli ilmeisesti, että poika voi vuokrata tyttöystävänsä nimellä varustetun veneen treffipaikaksi? Myös biletä veneissä kuulemma pidettiin aika paljon ja joella olikin välillä tungosta veneitä ollessa melkoisesti. Veneretken lopussa alkoi sataa, mutta se ei haitannut, koska veneessämme oli katto.

Veneajelun jälkeen ajoimme suoraan hotellille, jossa meille annettiin vapaata aikaa ja kaikki lähtivätkin kohti ostoskatua ja kauppoja. Mexico Cityssä kauppaketjujen hinnat eivät olleet erityisen halpoja joten en ostanut mitään.  Shoppailun jälkeen menimme porukalla syömään ravintolaan ja suurin osa tilasi tacoja. Illalla lähdimme vielä pienellä porukalla metsästämään kahvia, mutta kaikki kaupat olivat kiinni, eikä kaduilla liikkunut muita kuin poliiseja. Lopulta löysimme pienen kaupan, josta saimme haluamamme. Kahvin saamisen jälkeen jatkoimme kaikki suoraan nukkumaan.

Seuraavana aamuna lähdimme kohti Teotihuacanin pyramideja. Matkalla pysähdyimme ensin jonkinlaisella katedraalilla Mexico Cityssä ja myöhemmin jossain paikassa lähempänä pyramideja, jossa ihmiset tekivät kaktuksesta ja kivestä kaikenlaista. Saimme maistaa myös kaktusmehua. Matkaa oli jonkin verran, ja kaupunki vain jatkui ja jatkui meidän ajaessamme poispäin keskustasta.

Vihdoin olimme pyramideilla ja lähdimme heti oppaan saattelemana kiertelemään. Opas kertoi taas historiaa meidän kävellessämme kohti suurinta pyramidia. Matkaa oli jonkin verran, ja sen jälkeen askelmia ylös pyramidin huipulle vielä 246, mutta näköalat olivat sen arvoiset. Ylhäällä meksikolaiset halusivat ottaa kuvia blondien suomalaisten kanssa mikä tuntui hieman hassulta :D

Alas tultuamme sattui pieni vahinko meidän vaihtarien lähtiessä väärään suuntaan odottamaan bussia. Hetken ihmettelimme bussin puuttumista kunnes saimme käskyn lähteä takaisin. Saimmepahan kuitenkin kuvan paikallisen poliisin kanssa.

Lähdimme ajamaan takaisin hotellille ja kävimme vielä matkalla ravintolassa syömässä. Hotellille tultuamme saimme taas vapaa-aikaa ja tällä kertaa lähdimme suoraan kahville. Seitsemältä tapasimme yhden Rotaryn vaimonsa kanssa ja he pitivät meille esitelmät Meksikon historiasta ja käytännöistä. Kävimme myös syömässä heidän kanssaan ja illalla joimme vielä kahvit, vaihdoimme pinssit ja käyntikortit, sekä pakkasimme ennen nukkumaan menoa.

Aamulla lähdimme lentokentälle yhdessä odottelemaan kaikkien lentoja. Viimeisten kahvien jälkeen lähdimme yksi kerrallaan matkaan (paitsi minä ja Tessa kahdestaan). Lentomme lähti noin puoli tuntia myöhässä, mutta pääsimme lopulta kuitenkin perille.