Hieman liikaa on aikaa kulunut siitä kun viimeksi kirjoitin
mutta mitä pienistä. Yli kaksi kuukautta on täällä oltu ja kaikenlaista on
tapahtunut enkä kaikesta muistakaan varmaan kertoa, mutta teen nyt ainakin
meidän piirin järjestämästä alkuleiristä erikseen postauksen.
Arki on alkanut täällä rullaamaan jo vähän aikaa sitten. Meillä
oli koeviikko tässä vähän aikaa sitten ja olen melkein ylpeä itsestäni kun noin
puolet kokeista pääsinkin läpi. Espanja ei tunnu vieläkään sujuvan erityisen
hyvin, mutta perheen ja kavereitten kanssa olen puhekielen pääasiassa vaihtanut
jo espanjaan eli kyllä sitä kehitystä kai hieman on tapahtunut.
Koulussa meillä on tarjolla muutamia urheilulajeja, joista
aloitin jalkapallon. Kävin myös kokeilemassa crossfittiä ja tykkäsinkin
kovasti, mutta treenit menisivät hieman päällekkäin jalkapallon kanssa, joten
piti valita näitten kahden väliltä. Jalistreenit ovat kuitenkin vain kahdesti
viikossa, joten olen harkinnut myös salia tai koripalloa, koska koulun jälkeen
ei täällä kotona ole hirveästi tekemistä.
Elokuun loppupuolella pääsin käymään uudestaan Mexico Cityssä
kun saateltiin host siskoni lentokentälle kohti omaa seikkailuaan. Mukana oli
kiitettävästi sukulaisia ja olimme heidän kanssaan hotellissa kaksi yötä.
Ensimmäisenä päivänä illalla saavuttuamme kävimme Coyoacanin kaupunginosassa
kiertelemässä ja kirkossa, toisena päivänä teimme kokopäiväretken erääseen
toiseen kirkkoon, jossa olinkin jo käynyt aikaisemmin suomalaisten kanssa.
Illalla saatoimme siskon kentälle ja sanoimme heipat. Nukuimme vielä yhden yön
hotellissa muun perheen kanssa. Viimeisenä päivänä ennen lähtöä sisarukseni
halusivat käydä Kidzaniassa, joka on semmoinen lapsille suunniteltu ”kaupunki”.
Siellä venähti sitten 6 tuntia, hieman meinasi aika käydä tylsäksi kun tämän
ikäiselle ainut mitä pystyi tekemään oli istua penkillä.. Paikan idea oli
kuitenkin hyvä ja ilmeisesti sisaruksillanikin oli hauskaa kun olisivat
viihtyneet vielä pitempäänkin.
15.9 oli Meksikon itsenäisyyspäivä ja jo hyvissä ajoin
kauppoihin alkoi ilmestyä kaikenlaista tavaraa Meksikon lipun väreissä. Täällä
on itsenäisyyspäivä yleensä iso juttu, mutta nykyään moni jättää sen kuulemma
kokonaan juhlimatta protestoiden näin nykyistä presidenttiä ja hallitusta,
jotka eivät ole kovin suuressa suosiossa ainakaan kaikkien keskuudessa.
Koulussa meillä oli kuitenkin pientä ohjelmaa juhlapäivän kunniaksi. Oppilaat
järjestivät koululle esimerkiksi kahvilan ja muutamia kisoja ja musiikki soi
koko päivän. Tänä päivänä ei myöskään koulupuku ollut pakollinen ja moni olikin
pukeutunut punaiseen, vihreään ja valkoiseen. Itse panostin myös ja otin
sombreron ja Meksikon lipun mukaani ja kuljin niissä koko päivän. Jouduin
lähtemään koulusta hieman aikaisemmin kahden kaverini kanssa, koska meidän piti
leipoa kakku illaksi. Illalla menimme siis Interact-klubin kanssa myymään
ruokaa ja juomaa keskustaan myöskin itsenäisyyspäivän kunniaksi ja keräsimme
näin rahaa.
Pari viikkoa sitten käytiin mun toisen host perheen ja juuri
tänne saapuneen ranskalaisen kanssa El Tajinilla. Se on siis yksi Meksikossa
sijaitsevista intiaanien rakentamista muinaisista kylistä. Aiemmin olen käynyt
jo Teotihuacanilla ja Cempoalan pyramideilla, mutta Tajinilla pyramideja oli
huomattavasti enemmän. Pyramidien ensisijainen tarkoitus on kai ollut jumalille
rakentaminen. El Tajin sijaitsee Papantla-nimisessä kaupungissa ja Papantlalle
ovat tyypillisiä nuo pylvään päästä roikkuvat ihmiset. En tiedä onko nuilla
muuta merkitystä kun ihan viihteen vuoksi, mutta onhan nuo aika hauskan
näköisiä.
Kävimme koulun kanssa viime viikonloppuna Pueblassa
tutustumassa yliopistoon nimeltä UDLAP. Oli kyllä hieno ja iso kampus, mutta
ilmeisesti tuo on myös aika hintava yliopisto. Tuolta löytyi siis kaikkia
ruokapaikkoja kuten Subway, pizzeria ja vaikka kuinka monta kahvilaa. Oli myös
järvi ja miljoona suihkulähdettä ja kentät kaikille mahdollisille
urheilulajeille. Suurin osa Meksikossa menee yksityisiin yliopistoihin, mutta
kuulemma isoimmista kaupungeista löytyy myös todella tasokkaita julkisia,
joihin on kylläkin myös todella vaikea päästä. Yliopiston lisäksi saimme shoppailla kauppakeskuksessa pari tuntia sekä kävimme planetariossa, ja illalla saimme olla vapaasti hotellilla sekä vieressä olevalla plazalla jossa ei kyllä juuri muuta ollut kuin ruokapaikkoja. Olimme suunnitelleet kauppakeskukseen tapaamisen serkkuni kanssa ja illalla tapaamisen hotelilla muutamien vaihtareitten kanssa ja oli kyllä kiva nähdä kaikkia. Puebla on kyllä mun
lempikaupunki varmaan täällä Meksikossa, ja on myös ilmeisesti yksi
turvallisimmista. Pitää varmaan alkaa selvittää nuita yliopistoja tuolla
Pueblassa ;)
Käytiin myös eilen Interact-klubin kanssa siivoamassa rantaa
tommosen projektin kanssa ja päästiin kai televisioonki
Näiden lisäksi olen päässyt käymään tivolissa kavereiden
kanssa, käynyt rannalla, juhlinut milloin mitäkin, syönyt paljon mangoja, syönyt
paljon kaikkea muutakin ja tehnyt paljon uusia kavereita.
Välillä käy mielessä, kuinka jokin asia tehtäisiin paljon
järkevämmin Suomessa, mutta koti-ikävää tai halua palata Suomeen ei silti vielä
ole ollut. Huonoja päiviä ja hetkiä on tietenkin ilmennyt, mutta verrattain
melko lievinä ja ne ovat lähinnä olleet vain tavanomaista vitutusta jota
tapahtuu myös Suomessa. Väsymys täällä painaa kyllä jostain syystä koko ajan,
mutta ehkä täytyy vain hieman lisätä unen (ja kahvin) määrää.